Kettutytön softshelltakki
Ottobreja selatessani ihastuin lehden 4/2015 softshelltakkiin (23 Dark days). Tästä tuli Marjatalle sellainen parempi takki, jota heti testattiin kauppareissulla tädin neuloman violetin kettupipon kanssa. Kettukangas on Kangaskapinasta, mutta odotellut ompelupöydällä syksystä asti. 134-senttinen takki on yllättävän niukka, meinasin että tulisi liian iso.
Marjatta olisi halunnut sydänkuvioiset tikkaukset, mutta koska käytin paksumpaa farkunkeltaista tikkauslankaa nuo kuviot eivät oikein onnistuneet, joten korvasin tämän lisäämällä taskuun Hello Kittyn. Kelpasi. Kuvassa tosin hienot kaksoistikkaukset eivät oikein näy. Hihat eivät oikeasti ole eri pituiset, kuvassa vaan näyttää siltä. Huppu on tehty neljästä tosi oudon muotoisesta palasta, mutta on ihan loistavan muotoinen.
En ole ennen softshelliä ommellut, mutta olipas helppo kangas. Ei tarvitse huolitella, juoksee mukavasti ommellessa ja tuntuu päälläkin ihanan pehmeältä. Niinpä hain tänään jo postista uuden paketin softshelliä, seuraavaa projektia odotellessa...
Marjatta olisi halunnut sydänkuvioiset tikkaukset, mutta koska käytin paksumpaa farkunkeltaista tikkauslankaa nuo kuviot eivät oikein onnistuneet, joten korvasin tämän lisäämällä taskuun Hello Kittyn. Kelpasi. Kuvassa tosin hienot kaksoistikkaukset eivät oikein näy. Hihat eivät oikeasti ole eri pituiset, kuvassa vaan näyttää siltä. Huppu on tehty neljästä tosi oudon muotoisesta palasta, mutta on ihan loistavan muotoinen.
En ole ennen softshelliä ommellut, mutta olipas helppo kangas. Ei tarvitse huolitella, juoksee mukavasti ommellessa ja tuntuu päälläkin ihanan pehmeältä. Niinpä hain tänään jo postista uuden paketin softshelliä, seuraavaa projektia odotellessa...
