Hileinen

Kettutakin jälkeen piti saada pitkä softshelltakki myös itselle, ja kantoliinailu oli hyvä tekosyy. Myllymuksujen ohje on julkaistu Suuressa käsityölehdessä 8/2008. Siinä ei kuitenkaan ollut vetoketjua selässä, joten teollisuusvakoilin Angelwingsin takista selän toteutuksen ja muokkasin kaavoja. Softshellkangas on Kangaskapinasta . Vuoritin ainoastaan kauluksen ja kantopaneelin, molemmat jämälaatikosta löytyneillä mustan ohuen fleecen palasilla. Lisäksi projektissa kului kaksi rullaa mustaa lankaa, paketillinen Prymin anorakkineppareita (17 mm), mustaa vinokaitaletta, kolme vetoketjua , heijastinnauhaa, ohutta pyöreää ja leveää napinlävellistä kuminauhaa, resoria ja muutama suikale ulkoilukangasta. Softshellin hinta 34 e, vetoketjujen reilu 10 e, muut tarvikkeet löytyivät varastosta. Aikaa kului yksi ilta teollisuusvakoiluun ja suunnitteluun sekä kolme päivää (muiden äitiys"lomalaisen" kotitöiden ohessa) ompeluun. Tilasin kangasta vain 2 m, mutta hyvin palaset mahtuiva...

Ottobreja selatessani ihastuin lehden 4/2015 softshelltakkiin (23 Dark days). Tästä tuli Marjatalle sellainen parempi takki, jota heti testattiin kauppareissulla tädin neuloman violetin kettupipon kanssa. Kettukangas on Kangaskapinasta , mutta odotellut ompelupöydällä syksystä asti. 134-senttinen takki on yllättävän niukka, meinasin että tulisi liian iso. Marjatta olisi halunnut sydänkuvioiset tikkaukset, mutta koska käytin paksumpaa farkunkeltaista tikkauslankaa nuo kuviot eivät oikein onnistuneet, joten korvasin tämän lisäämällä taskuun Hello Kittyn. Kelpasi. Kuvassa tosin hienot kaksoistikkaukset eivät oikein näy. Hihat eivät oikeasti ole eri pituiset, kuvassa vaan näyttää siltä. Huppu on tehty neljästä tosi oudon muotoisesta palasta, mutta on ihan loistavan muotoinen. En ole ennen softshelliä ommellut, mutta olipas helppo kangas. Ei tarvitse huolitella, juoksee mukavasti ommellessa ja tuntuu päälläkin ihanan pehmeältä. Niinpä hain tänään jo postista uuden paketin soft...

Neule- ja ompelutöitä on eri vaiheissa vaikka millä mitalla, mutta välityönä sain valmiiksi asti virkatut kukkaruukunaluset. Kevätauringon paistaessa sain kukat vaihdettua uusiin multiin ja isompiin ruukkuihin, mutta pelkäsin että ne naarmuttaisivat sivupöytää. Virkatut lumihiutaleet tulivat siis apuun. Lankana kaapista löytynyt jämäkerä, mahdollisesti Novita Kaislaa . Nelosen virkkuukoukkua käytin. Malli kirjasta 100 virkattua lumihiutaletta numero 29, mutta koska se oli liian pieni, tein pari kerrosta puolipylväitä lisää.

Jouluompelujen jäljiltä ompelukone kävi huollossa Bellabitillä , ja kyllä kannatti. Nyt se pelaa taas kuin uusi. Siitä innostuneena ahkeroin vaihteeksi ompelutöitä. Lapsilla on taas kaikki polvet puhki. Housuja syntyi kasa ja lisää pitäisi tehdä. Ensimmäisenä vähän paksumpia, viininpunaista velouria ja paksua tähticollegea, kaava jostain Ottobresta mutta koska housuista ei tullut hyvin istuvia niin ehdin jo hävittää kaavat. Näissä ei siis ole etu- tai takasaumaa ja lisäksi vyötärö oli aika korkealla, ja sen takia malli ei oikein sopinut ei Marjatalle eikä Menninkäiselle. Madalsin vyötäröstä viisi senttiä ja korvasin sen resorilla, sen jälkeen tulos oli vähän parempi. Tein samanlaisella etu- ja takasaumattomalla kaavalla (taas joku Ottobre) leggingsejä, mutta ei nekään olleet kovin kivoja. Kaavat vaihdettiin perinteisempään ( Ottobre 1/2016 , malli 15 Slimleg), tuli parempia. Marjatalle 128 cm, Menninkäiselle 98 cm, joka oli aika iso vielä. Myllymuksujen kilotrikoop...