Hileinen

Suuren käsityölehden 11/2013 mukana oli liite, jossa oli ohje Tilda-balettinukkeen . Se oli täydellinen joululahja Marjatan balettia harrastavalle serkulle. Nyt vain kävi niin, että Marjatta varasi ensimmäisen nuken, toinen päätyi alkuperäiselle serkulle, ja sitten Marjatta halusi vielä yhden toiselle serkulle. Siispä näitä syntyi yhteensä kolme. Nukke oli yllättävän helppo tehdä, hankalin kohta oli käsien kääntäminen oikein päin ja täyttäminen vanulla. Sukkapuikkojen avulla se onnistui, mutta hitaasti. Yhden nuken teko vei kaksi iltaa. Marjatan nukelle ei (kuulemma) saanut tehdä hiuksia. Sen sijaan tein sitten ison päähineen. Kaksi muuta nukkea saivat hiukset villalangasta. Villalanka kulkee edestakaisin, kiinnitin sen paikoilleen ompelulangalla otsalle ja takaraivolle. Taakse tuli lisäksi sykkyränuttura ja sitten päälle pieniä hiuskoristeita pienen pienistä kankaanpaloista. Kuten näkyy, tein myös nukkien silmät ja suut kirjomalla eikä maalaamalla kuten alkuperäisessä ohjees...

Marjatan puolitoistavuotias serkku on innostunut vauvanhoidosta, mutta kärryt vielä puuttuivat. Syksyn askarteluprojektin tuloksena oli sitten tuunattujen rattaiden mallin mukaan tämä: Melkein kaikki tarvikkeet löytyivät kotoa jämäpuulaatikosta. Tärkein ostos oli valkoinen kori, joka oli tarpeeksi iso nukkevauvalle. Tämä löytyi Jyskistä . Siinä oli alunperin kahvat, mutta irrotin ne. Kannattaa valita mahdollisimman suora kori, omassani ainakin pohja oli vähän vino joka suuntaan. Lopussa renkaita piti kiinnitellä useamman kerran, että kärryt eivät keikkuneet. Työntöaisa syntyi vanhasta verhotangosta, jossa oli hienot pallot päissä. Sen lisäksi tarvittiin ohutta pyöreää rimaa . Porasin verhotankoon kaksi reikää, johon riman päät sopivat. Liimasin ja naulasin ne paikoilleen. Sitten tarvittiin ohutta vaneria, jonka päälle kori kiinnitetään, ja sen alle kaksi neliskulmaista rimaa (ehkä 1,5 cm x 1,5 cm) pyörien kiinnittämistä varten. Lisäksi ruuveja alustan kokoamiseen. Vaner...

Marjatan serkut kasvavat kovaa vauhtia, joten tarvittiin isompia kaulureita kuin edelliset . Tällä kertaa lankana oli Drops Alpaca . Toisesta kaulurista tuli valko-vihreä (värit 100 ja 7895), toisesta valko-pinkki (100 ja 2921) satunnaisen levyisin raidoin. Muuten ovat vanhan ohjeen mukaan, mutta silmukoita on enemmän (todennäköisesti 120).

Kansalaisopiston käsityökurssilla askarreltiin tyhjistä tuikkukipoista kukkia. Otetaan kahdeksan kippoa, litataan ne, pistetään 0,5 cm päähän toisesta kärjestä reikä neulalla, pujotetaan ohueen metallilankaan ensin helmi päähän ja sitten kaikki kahdeksan tuikkukippoa ja kuumaliimataan kukaksi. Siis näin: Piti keksiä näille käyttöä. Päätyivät siis ulko-oveen kukkaseppeleeksi hopeanvärisen kangasnauhan kera. Kukat on kiinnitetty seppeleeseen samalla metallilangalla jolla ne on koottukin. Osassa on lisäksi ympärillä samalla tekniikalla tehtyjä lehtiä, joihin on vain saksen kärjillä piirretty lehtiruodit.

Marjatan vanha pupulakki oli käynyt vähän pieneksi. Tarkemmin sanoen leveys oli kyllä riittävä, mutta otsalta ja niskasta se nousi turhan ylös. Piti siis päivittää kaavat, jotka muistuttavat enää etäisesti alkuperäisiä . Marjatta valitsi ihan itse kankaat, ja lopputuloksena on melkoinen ylijäämäkokoelma. Teddykarvakangas on jäänyt vanhoista pupulakkiprojekteista, vuori on mansikkafleeceä , korvat ja nauhat viininpunaista velouria . Lakki on reunustettu laatikosta löytyneellä punaisella resorilla, en ole varma onko sitä käytetty ikinä mihinkään projektiin. Nauhat tein aluksi Tiimarin kangasnauhasta, mutta se tuntui aika kovalta, joten seuraavana päivänä ompelin velourista vanhan mallin mukaan kaksi putkea, jotka ompelin kangasnauhojen ihoa vasten olevalle puolelle.

Tiedän, että hyötyjäteasemalta tavaran ottaminen lasketaan varastamiseksi, mutta en silti voinut vastustaa kiusausta, kun puukasan päältä löytyi melkein ehjät rottinkiset nukenrattaat. Pakkohan nämä oli pelastaa. Ensin ajattelin ihan vaan kiinnittää työntöaisan paremmin, mutta kotona totesin että kärryt olivat vähän ottaneet kosteutta ja metalliosat olivat ruosteessa. Päätin siis purkaa kärryt osiin, kuivattaa ja koota takaisin. Mutta sitten huomasin, että pyörät ovat joskus olleet punaiset. Siitä se ajatus sitten lähti. Irrotin pyörien ruosteiset naulat ja revin työntöaisan rautalangat pois. Kärryt kuivuivat pari päivää kylppärissä lattialämmityksen päällä, ja sitten lähdin maalikauppaan. Kun kerroin myyjälle, että tarvitaan maalia lasten leluihin ja väreinä on valkoinen ja vaaleanpunainen, sain saman tien käteeni purkit Tikkurilan puolihimmeää Helmi-maalia värisävyjä barbie ja (puhtaan) valkoinen. Lisäksi tuli purkki pohjamaalia, ja sitä kyllä tarvittiin. Ajattelin et...

Marjatan Vauva näytti aika alastomalta pelkkä pipo päällään, joten flunssapäivän ratoksi kaivettiin jämäpalalaatikko esiin. Kaavat hyvin pienen (kangasvartaloisen) Baby born -nuken vaatteisiin syntyivät asettamalla nukke A4-paperin päälle. Ei jaksanut tehdä näitä ihan viimeisen päälle, joten palat on leikattu vähän sinne päin. Potkuhousujen lahkeista tein tarkoituksella vähän leveämmät, koska kaavaa nukelle sovitellessa tuntui, että puntit kiristävät. Ja t-paidan kaula-aukko olisi voinut olla vähän pienempi, mutta tein varmuudeksi hyvin ison että pää mahtuu läpi. T-paidan kaksi puolta ovat identtiset, housujen etupuolella on vähän isompi kaula-aukko ja lyhyemmät olkaimet kuin takapuolella. Käänsin ja siksakkasin paidan kaula-aukon, hihansuut ja helman, sekä potkuhousujen kainalo- ja kaula-aukon. Sitten sivusaumoista kasaan ja potkuhousujen olkapäille napit, eripariset tietysti, koska huolimattomuuttani tein eri kokoiset napinlävet. Aika hyvin ne kaikesta huolimatta o...