Hileinen

Isommat serkut saivat fleece-liivihameet jo synttärilahjaksi, pienemmille ne ilmestyivät joulupaketista. Kaava on myös Suuresta käsityölehdestä 10/2001, mutta vauva-versio. Jätin näistä pois etutaskun. Olen jo pitkään haaveillut että saisi kokeilla ompelukoneen hienoja koruompeleita hameenhelmaan, nyt se viimeinkin onnistui. Mansikkafleece on Kangas-Mallasta , kukkafleece Myllymuksuilta . Vuorina Hanhelin batisti . Isommat serkut saivat vuorostaan Ottobren ohjeella tehtyjä ryppypunttihousuja . Näitä pitäisi tehdä Marjatallekin lisää. Toiseen oli ihan pikkaisen liian vähän kangasta, joten tein vyötärölle resorista kuminauhakujan. Ruskeat housut on tehty kuuttikankaasta , punaiset Kangastukun velourista . Resorien alkuperää en enää muista, niitä on kertynyt koriin jo niin iso valikoima. Ompeluksien lisäksi syntyi paljon huovutettuja neuleita. Ensimmäisenä on omasta päästä neulotut vauvatossut. Toivottavasti tuli käyttökelpoiset... Huopahattuja oli myös hauska te...

Kuvittelin olleeni hyvin ajoissa joululahjojen suhteen. Sitten yhtäkkiä olikin viikko jouluun ja lahjat edelleen hyvin suunniteltuja (ja puoliksi tehtyjä). Vietin siis pari yötä ahkerasti ompelukoneen ääressä. Ensimmäinen opetus oli, että kone kannattaa huoltaa aina silloin tällöin. Se alkoi sotkea alalankaa, joten oli pakko vääntää auki kahdeksan hyvin tiukkaan kiristettyä ruuvia. Koneen putsaus oli helppoa, mutta sitten vietin reilun tunnin kalastaen koneen sisältä kahta sinne pudonnutta ruuvia. Tässä vaiheessa alkoi jo mietityttää yötyön mielekkyys, mutta jatkoin silti. Kone toimi tosi hyvin puhdistuksen jälkeen. Kunnes sitten huomasin, että olin ommellut kappaleet toisiinsa väärin päin, ja kangas reikiintyi kun yritin purkaa. Kello oli kolme aamulla kun totesin, että aamulla täytyy aloittaa alusta. Loppujen lopuksi sain kuitenkin hommat valmiiksi, mukavampia kuvia tulee sitten joulun jälkeen.

Ensin oli isin rakas vanha nojatuoli, jonka nahka oli kulunut puhki monesta kohtaa, istuintyyny päällystetty uudelleen eri värisellä nahalla, ja joka kaiken kaikkiaan näytti aika nuhruiselta. Kun viereen laitetaan arpajaisista muinoin voittamani rahi, väriyhdistelmä oli aika kaamea. Sitten tuli idea Tikkurilan zen -mainoksesta: Ensiksi tarvittiin irtopäällinen , mutta se ei tietenkään sopinut tuoliin täydellisesti, joten piti vähän muokata. Istuinosa oli turhan leveä, joten ompelin sen kapeammaksi. Ja kannattaa pestä päällinen ensin, se kutistui pesussa aika reippaasti. Seuraavaksi tarvittiin iso kasa virkattuja kukkasia (ja seinien maalaus) ja lopputulos oli tämä. Nyt on Marjatalla mukava iltasatunurkkaus. Täytyy vielä tuunata se rahikin. Ja verhot. Remontin jälkeen ne ovat liian lyhyet. Kukat on virkattu Novita Miami -langasta, joka jäi yli amigurumeista . Jokainen kukka taisi olla erilainen. Keskustan kokoa, värejä ja terälehtien muotoa versioimalla saa vai...

Pimeys tuli taas takaisin, kun vesisade sulatti lumet pois. Heijastimille oli siis tarvetta. Marjatta halusi tähden muotoisen: Itselleni taiteilin lumihiutaleen: Heijastinkangas on Kangastukku.comista , välissä oleva askarteluhuopa Tiimarista. Sen lisäksi tarvittiin ripustuslanka (jämälankakorista Novita Miamia) ja hakaneula. Sekä tietysti mielikuvitusta, kun piirtelee kuvioita ruutupaperille kaavaa varten. Leikkasin heijastinkankaasta kaksi palaa peilikuvina. Ompelin toisen huovalle, leikkasin huovan sopivan kokoiseksi ja ompelin toisen heijastinkankaan huovan toiselle puolelle. Oli vähän sovittelemista että varsinkin lumihiutaleen sai osumaan kohdalleen. Jossain välissä tein myös itselleni paljettipipon. Se on neulottu samalla ohjeella kuin Marjatan pipo, tosin muutaman silmukan isompana. Tällä kertaa virkkasin ketjusilmukoin eri kokoisia kukkia jotka ompelin pipon päälle. Tähän kului vähän yli yksi kerä Novita Crystalia.

Tämänkertaiset tuotokset on tehty samalla Ottobren kaavalla kuin aiempi tähtipaita (kuva itse asiassa aukeamalla 8 eikä 2, tosin peruskaava näissä on sama...), tosin vähän muunnellen. Ponipaita on Kangastukun interlocktrikoosta , lisänä Hanhelista pinkki-roosaraidallista resoria ja ponisilityskuva . Raitapaita on tehty Kestovaippakaupan raitatrikoosta . Hanhelin silityskuvat pysyvät kiinni paljon paremmin kuin halpahallin alekorin kuvat. Mutta vaikka ohje sanoi 2,5 pisteellä 20 s, kuvat kiinnittyivät kunnolla vasta kun oli 3-4 kertaa painanut 30 s ajan kolmella pisteellä (kahden harson läpi). Mutta ainakin poni selvisi pesukoneesta ihan vahingoittumattomana. Se aiempi tähtipaita näyttää nykyään tältä, koristeltuna Hanhelin tähdillä :

Mitä saadaan, kun lumitutkija alkaa leikata lumihiutaleita ikkunaan? Mittakaavana voi käyttää noita sälekaihtimia - viimeinen hiutale on halkaisijaltaan noin 3 cm. Tarvitaan vain hyvin ohutta kaavapaperia , Fiskarsin ompelusakset ja hienoja mallikappaleita .

Vaatteita on viime aikoina syntynyt yksi illassa. Kaikki ohjeet ovat Ottobresta 6/2010 . Tein kahdet housut samalla kaavalla (raitahousut aukeamalla 1). Vasemmanpuoleiset ovat tumman pinkkiä velouria , oikeanpuoleiset perhoskuvioista bambua . Vasemmanpuoleisissa resorin sävy on todennäköisesti vadelma, oikeanpuoleisissa se on kanerva. Tein 98-senttiset housut 90-senttiselle Marjatalle, ja hyvin toimivat. Kasvunvaraakin on. Resorit voisi ehkä tehdä tiukemmiksi kuin ohjeessa että pysyisivät kunnolla nilkan ympärillä. Pitkähihaisia t-paitojakin tarvittiin lisää. Ylemmän kuva aukeamalla 3, alemman aukeamalla 2. Ylemmästä tuli melko leveä, alempi on hoikalle tytölle sopivampi. Se olikin mitoitettu niukemmaksi. Sydän/raitapaidan kankaina on pinkki interlockneulos , luumu-pinkkiraidallinen trikoo ja valkoinen resori, alemmassa on samaa interlockneulosta ja jämäpalalaatikosta löytynyttä vaaleanpunaista trikoota. Ylempään ompelin ensin suoralla ompeleella raidallisen sydämen ja sitten ...

Juuri sopivasti ensilumen aikaan sain valmiiksi kuuttipussin Marjatan pienimmälle serkulle. Ohje on Ottobresta 6/2010 (aukeama 10). Serkku on reilut 60 cm pitkä ja kuuttipussi 80-senttisen kokoinen, että varmasti pärjää sillä kevääseen asti. Koko pussin ulkopuoli on tummanruskeaa velouria . Sisäpuoli on beigeä fleeceä . Hihansuissa ja hupun reunassa on mustaa resoria, tuulilistat ja hihojen suojakappaleet ovat tummanruskeaa babycord-samettia . Vetoketjuissa (isohampainen takkivetoketju 6mm heijastinraidoilla 40-55cm) on hienot heijastimet. Toisen hihan suojakappale on takapuolella ja toisen etupuolella, koska en jaksanut alkaa purkaa valmista pussia. Toimii se näinkin... Käyttäjä ainakin oli tyytyväinen. Tuo Ottobren numero oli muutenkin tosi hyvä, olen tämän viikon pyörittänyt vaatetehdasta. Marjatalla on kasa paitoja ja housuja, niistä kuvia myöhemmin.

Marjatta halusi myös fleecemekon. Ohje on sama kuin viimeksi , mutta kaavaa piti pienentää 92-senttiseksi.

Ensiksi löysin ihanaa fleecekangasta Hanhelista . Sitten syntyi idea takista. Googletus löysi hyvän ohjeen Ottobre-lehdestä 3/2005 (malli 10, kannessa). Jätin vain kirjailut pois, koska kangas oli valmiiksi kuvioitu. Kukkakangas oli tosin aika hankalaa näin pieneen vaatteeseen, sillä kappaleita sai aika lailla sovitella kuvioihin, ettei tulisi pelkkiä puolikkaita kukkia. Kankaan hukkaprosentti oli aika iso. Kauluksen sisäpuolella on jämäpalalaatikosta löytynyttä pöllötrikoota , joka on ehkä vähän turhan kirjavaa, mutta saa luvan kelvata. Vetoketju löytyi paikkakunnan ainoasta vetoketjuja myyvästä liikkeestä, kirpputorilta. Värivalikoima ei ollut kovin laaja. Koko 98 cm on aika reilu kaksivuotiaalle, mutta toivottavasti mahtuu koko talven. Kuva on taas valitettavan huono. Pitäisi hankkia oikein kunnon kuvausvalo ja ehkä jopa oikea kamera eikä pelkkä kännykkä.

EDIT: Kuva vaihdettu parempaan. Ulkona riitti vielä valoa. Marjatan raitapipo alkoi olla liian ohut kylmiin syyspäiviin. Tarvittiin siis paksumpi. Lankana on punavioletti Novita Crystal , jossa on hienoja paljetteja. Niitä päätyi myös pipon sisälle, joten pipo piti vuorittaa, ettei se kutita. Samalla vuori on myös tuulensuojana. Vuori on ohutta tummanviolettia trikoota, jota löysin juuri sopivan palan jämälaatikosta. Laitoin valmiin pipon kankaan päälle ja leikkasin kaksi puolikkaan pipon kokoista kappaletta. Kokeilin ensin ommella vuoria valmiiseen pipoon koneella, mutta katkaisin kaksi neulaa paljetteihin. Siispä se piti ommella käsin. Piposta tuli tosi tiivis, koska käytin vyötteessä mainittujen 10 mm puikkojen sijasta isoimpia omistamiani eli 6 mm puikkoja. Pipon eteen ompelin vielä pienen kukan napeista. Ehkä olisi voinut käyttää yön fiksumminkin (esimerkiksi nukkumiseen) kuin piponappien ompeluun. Ja lopuksi se neuleohje: 1. Luo 56 silmukkaa puikoille nro 6. ...

Marjatalla oli hieno peitto nukensänkyyn, mutta rattaissa pehmoeläimet joutuivat nukkumaan ihan ilman, kunnes näppärä äiti teki jämälangoista hienon peiton. Se on neulottu ainaoikeinneuleena puikoilla nro 6 kahdella 7 veljestä -langalla, toinen valkoista ja toinen punaisenkirjavaa väriä vaihtavaa. Koska peitosta tuli ihan ylipitkä ja kapea, tein toiseen päähän taitoksen. Peiton reunat on koristeltu valkoisesta langasta virkatulla pitsillä (1. krs: *1 p, 1 kjs*, toista, 2. krs: *5 kjs, 1 ks toiseen pylvääseen*, toista). Nyt Hello Kitty nukkuu hyvin.

Syksy tuli ja sen mukana neuleinnostus. Kävin taas kerran läpi kaikki vanhat käsityölehteni ja sieltähän löytyi vaikka mitä joululahjaksi sopivaa. Ensimmäisenä tartuin Suureen käsityölehteen 10/2010 ja neuloin itselleni punaisen huopahatun. Kuva on valitettavan huonolaatuinen... Lankana on Wash+Filz-it! Käsityökauppa Ilosta . Hattu oli hauska ja nopea neuloa, mutta huovutusta ei ehkä olisi kannattanut tehdä pesukoneen pisimmällä ohjelmalla. Hattu kutistui ihan liikaa eikä nyt peitä korvia. Reunuksestakin tuli ehkä puolet tarkoitetusta leveydestä. Hauska hattu on kuitenkin, ehkä neulon vielä isomman itsellenikin. Yhdellä Marjatan serkuista oli synttärit, ja postipaketissa lähti fleecemekko (SK 10/2001, ohje 27). Kankaana on Myllymuksujen sienifleece , joka oli ehkä hieman paksuhkoa mekkoon. Tässä 15 cm liian lyhyt Marjatta testaa mekkoa. Edessä oleva tasku oli aika jännä. Ompelupöydällä odottaa vielä iso kasa kankaita ja sohvapöytä on kuorrutettu villalangoilla. Eiköhän näi...

Ensimmäisestä Totorosta tuli niin iso, että se ei toiminut avaimenperänä. Kesälomareissulla kaivoin anopin lankakorista jämäkerän jotain ohuempaa lankaa, josta syntyi loistava miniversio. Myös Marjatan serkku halusi omansa, ja tietysti vaaleanpunaisena. Mini-Totorolle tuli mulkosilmät, koska pienempiin valkoisiin silmänympäryksiin ei jäänytkään keskelle pientä koloa, johon musta helmi uppoaisi. Avainlenksu on Villihelmestä .

Amigurumi-innostus jatkuu. Totoro valmistui ajomatkalla läpi Suomen. Totoron ohje on (taas) Tyttö kylmän maan -blogista. Lankana on turkoosi ja valkoinen Novita Miami , jota virkkasin koukulla nro 2,0. Silmien valkoiset osat on virkattu ja musta osa on 4 mm helmi Villihelmestä . Piti tehdä isille avaimenperä, mutta Totorosta tuli niin iso (n. 10 cm korkea), että Marjatta sai tämän. Melkein 2-vuotias Marjatta tilasi virtahevon. Itse valittu lanka oli tietysti vaaleanpunaista Novita Miamia. Netistä löytyneistä ohjeista neiti valitsi Hungry hungry hippon . Valmis hippo suorastaan huusi kesähattua, joten oli ihan pakko virkata sellainen. Rouva Hiposta tuli vähän etupainoinen, joten nyt se lähinnä istuu. Pitänee lisätä häntään jotain painavaa. Kesähatun ohje: 6 kjs renkaaksi (6) *2 ks s:aan*, toista (12) *1 ks, 2 ks s:aan*, toista (18) 3 krs 1 ks s:aan (18) *2 ks s:aan*, toista (36) *1 ks, 2 ks s:aan*, toista (54) Kukat: 4 kjs renkaaksi x 2 Vedä langan pää...

Heinäkuun Suuri käsityö -lehdessä oli ohje huivilakkiin (s. 20). Sellainenhan piti heti saada. Huivi on tehty isosta kolmionmuotoisesta puuvillakankaasta taittelemalla etureuna moneen kertaan sitomisnauhoiksi ja laittamalla taakse kuminauha, jolla huivi saa lakkimaisen muotonsa. Alkuperäinen ohje ei tosin puhunut mitään kankaan reunojen huolittelusta, joten tein toisen taitoksen ensin nurjalle puolelle ja ompelin liinan kulmat yhteen. Sen jälkeen huolittelin lopun huivin reunat ennen loppujen taitoksien tekoa. Kankaana on Hanhelin leppiskuvioinen puuvillakangas . Tein huivin myös pallokankaasta (tämä itse asiassa näyttää paremmalta kuin omani), josta jäi ylimääräiseksi juuri sopivan kokoinen pala Marjatan pallohuiviin. Hello Kittyllä on leppiskuvioinen huivi kaulassa.