Hileinen

Lahjat on jaettu - tapaninpäivänä, kun koko perhe (11 isoa ja 3 pientä ihmistä, 4 koiraa ja 2 marsua) saatiin saman katon alle - joten nyt on aika paljastaa pakettien sisältö. Marjatan serkkutytöt löysivät paketeistaan melkein identtiset liivihameet: Viimeinen joulupaketti, koiran maastokuvioinen sadehaalari, on vielä vaiheessa. Se tuli jo kerran valmiiksi mutta oli liian pieni, joten pitää vielä vähän säätää... Vanhat vaippahousut olivat jo joko liian pieniä tai hyvin leveiksi venyneitä. Siispä posti kantoi taas paketin Vanhalan lammastilalta . Tilasin joka väriä hahtuvaa, ja harmaasta ehdin jo neuloa housut. Minanamnbandiin lähti myös taas tilaus. Tulevat HILE Designin tuotteet saavat hillityn tyylikkäät hopea-mustat logolaput.

Nyt viimeinkin sain tehtyä oikeita all-in-one-vaippoja (kaavat Suuri Käsityölehti 2/2010). Kuori on Myllymuksujen PUL-kangasta , sisällä bambu-hamppufleeceä ja ihoa vasten Eurokankaan alekorista löytynyttä vauvatrikoota. Ensitesteissä uudet vaipat osoittautuivat vähän haastaviksi, vaipat ovat vuotaneet moneen kertaan lahkeensuusta tai kankaan läpi. Pitää hyvin tarkasti asetella lisäimu koko vaipan leveydeltä. Ehkä Marjatan elämä helpottuu kun peppu on vähän vähemmän iso pallo...

Marjatta kasvaa hurjaa vauhtia. Viimeisessä katsastuksessa oli tullut kolme senttiä lisää kolmessa viikossa. Painoakin alkaa olla jo kuutisen kiloa, joten S-kokoiset vaipat alkavat jäädä pieniksi. Siispä kaivelin varastoista kaikki vaippakankaiden jämät ja tein taas seitsemän vaippaa lisää, jälleen kerran almost-all-in-oneja . Saman tien lähti taas Myllymuksuille lisätilaus, nyt bambu-hamppufleeceä ja PUL-kangasta , joten toinen satsi M-koon vaippoja on ihan oikeita all-in-oneja. HILE Designillä on kohta puoliin merkkipäivä: ensimmäinen erä logolappuja alkaa loppua!

Äiti haluaa aina pukea Marjatan sävy sävyyn, joten oli tilausta punaiselle paidalle. Valkoisia, sinisiä, vihreitä ja ruskeita paitoja jo olikin =) Siispä syntyi leppispaita. Lanka löytyi Kädentaitomessuilta Rovaniemeltä, mutta enpäs muista valmistajaa. Se on ilmeisesti käsin kehrättyä, koska paksuus vaihteli. Leppäkerttunapit ovat nimipyyhe.comista . Neuloin helman ja hihat erikseen suljettua neuletta, ja sitten muutaman kerroksen kaikki yhdessä suljettua neuletta. Yläosa on neulottu edestakaisin kahdessa osassa, ensin paidan etumus ja sitten hihat + takaosa yhdessä. Yläosassa myös kavensin joka toisella kerroksella hihojen ja etu- & takaosan saumakohdissa. Lopputuloksena paidan etuosa aukeaa siis vyötärölle asti ja sen voi pukea sekä ala- että yläkautta. Marjatta ainakaan ei oikein tykkää pään yli vedettävistä vaatteista. Blogin päivitys on ollut vähän hiljaista, koska viime aikoina HILE Design on keskittynyt joululahjoihin. Niistä sitten kuvia joulun jälkeen...

Tällä kertaa HILE Designilla on vieraileva suunnittelija, Ristomatti Ratia. Marjatalla on kyllä reilusti bodyjä, mutta housuista tuntui olevan pulaa. Neidillä ei myöskään ollut vielä yksiäkään oikeita housuja, pelkkiä sukka- ja potkuhousuja vaan. Nämä on tehty Suuren käsityölehden 5/2009 ohjeella (27 Housut). Kankaana on kirpputorilta löytynyt Ristomatin paita kokoa 140 cm, jonka ostin aikoinaan ihan uusiokäyttöä varten. Kokoa 56 cm olevat housut näyttivät valtavan leveiltä, mutta olivat juuri sopivat vaippojen ja villahousujen päälle.

Oranssit vaipat olivat muuten hyviä, mutta eihän kymmenen vaippaa riitä mihinkään. Tiesin sen jo etukäteen, mutta ajattelin koekäyttää vaippoja ennen kuin teen lisää. Nyt kolmessa viikossa vaipat on todettu hienosti toimiviksi, joten kun posti sai viimeinkin toimitettua perille Myllymuksujen kangaspaketin, oli aika tehdä lisää. Tällä kertaa tuli vihreitä pupuvaippoja: Kuvassa on myös hoitolaukussa mukana kulkeva PUL-kankainen käytettyjen vaippojen pussi. Pupuvaippojen kaavat ovat Suuresta käsityölehdestä 2/2010 (19 All-in-one kestovaippa). Kuten aikaisemminkin, en kuitenkaan tehnyt all-in-onea vaan pintana on taas puuvilla-polyestercollege , sisäpinta on bambujoustofroteeta ja välissä imuna bambu-hamppufleeceä . Tällä kertaa jätin lisäsäätötarrat pois, koska ei niitä ole oransseissakaan vaipoissa tarvittu. Marjatta on sen verran pullea että siivekkeet eivät yllä päällekkäin. Alkuperäisessä ohjeessa siivekkeiden tarrat on hienosti pyöristetty, mutta tällä kertaa jätin ne neliskul...

Vaikka Marjatta vielä nukkuukin yöt kehdossa ja päivät äitiyspakkauslaatikossa, löytyy meiltä myös pinnasänky. Se odottelee toiveikkaana sitä aikaa kun yöllä ei äitin tarvitse ihan koko aikaa olla vieressä. Pinnasänky on ostettu aikanaan käytettynä minulle, ja sen jälkeen siinä on nukkunut ainakin seitsemän lasta. Pinnasänky muuttui koalan pesäksi, kun kirpparilta löytynyt pussilakana leikattiin neljään osaan, täytettiin vanulevyllä ja ommeltiin kiinni. Vielä kun sänkyyn saisi patjan...  

Retkipatja hoitoalustan sisällä oli muuten hyvä idea, mutta se on vähän hankala pakata pieneen tilaan matkalle mukaan. Siispä piti tehdä uusi matkakäärö: Kun käärön avaa, sisältä paljastuu... Matkakäärö on juuri sen kokoinen kuin jäljellä oleva kosteussulkukankaan palanen oli. Kuvasta päätellen ainakin tällä hetkellä pala oli just sopivan kokoinen. Välissä on kaksi kerrosta vanulevyä ja päällimmäisenä raitaflanellia (Eurokankaan alekorista, jälleen kerran).

Vaihteeksi pitää esitellä isin askartelujen tuloksia: Nyt voi rullata kärryillä suoraan takaovesta sisään, ei tarvitse enää taistella portaiden kanssa. Kaikki ohikulkijatkin ihailevat hienoa ramppia =)

Tuli tehtyä kasa liivinsuojia vaippojen jämäpaloista. Sisäpinnalle oranssia bambujoustofroteeta , väliin pari kerrosta bambu-hamppufleeceä ja ulkopinnalle limenväristä PUL-kosteussulkukangasta . Tein alkuun 10 kpl halkaisijaltaan 10 cm olevia suojia. Ihan kiva, mutta nekin loppuivat päivässä, ja parin hyvin kostean yön jälkeen tein seuraavan satsin. Tällä kertaa sisäpinnalla trikoota tai flanellia ja lappujen halkaisija 15 cm. Näihin olisin laittanut 3-4 kerrosta fleeceä väliin, mutta kangasta ei riittänyt kuin kahteen. Ja kuten vaippojen kanssa, pesun jälkeen kuivuvat tuskallisen hitaasti. Lappuja olen kuivannut koneessa, vaippoja en ole uskaltanut.

Niinhän siinä kävi, että valmisteluista huolimatta tavarat olivat kotona kun niitä tarvittiin. Lähdettiin vain ihan vähän ostoksille Rovaniemelle, ja päästiin kotiin viiden päivän päästä. Marjatta syntyi viikko sitten ja pääsi keskiviikkona ensimmäistä kertaa testaamaan HILE Designiä sairaalan tarjoomuksien sijaan. Hyvin näytti kelpaavan: Oranssit vaipat on todettu erittäin hyviksi ja toimiviksi. Ainut ongelma on että niitä riittää yhdeksi päiväksi, sitten pitää odottaa toinen että ne kuivuvat pesun jälkeen. Moninkertainen lisäimu imee myös pesuvettä aika hyvin... Onneksi on Imse Vimse -vaippoja hätävaraksi. Paljon huonompia ne ovat kuin omatekemät, mutta auttavat pärjäämään siihen asti kunnes uusi tilaus Myllymuksuilta saapuu. Villahousutkin ovat pop. Kerran on pitänyt body vaihtaa kun oli läpimärkä vauva, muuten villahousut ovat pitäneet hyvin kosteuden sisällään. Käytössä on koko ajan parit housut niin että joka vaipanvaihdolla on laitettu varmasti kuivat jalkaan. Ruskea villa...

... tosin toivottavasti ei tarvitse lentäen lähteä. Varusteet sairaalaa varten keräilin jo viime viikonloppuna, mutta nyt kun (jälleen) useamman unettoman yön jälkeen sain hoitolaukun valmiiksi, piti tietysti tavarat siirtää heti siihen. Pitkästä aikaa laukku on aitoa HILE Designia alusta loppuun. Pari unetonta yötä heinäkuussa tuotti "kaavat" ja "suunnitelman", joiden mukaan (tosin aika paljon soveltaen ja muutellen) sain lopulta laukkuun kaikki ominaisuudet, joita etukäteen osasin haluta: Laukussa on yksi iso ja kaksi pienempää sisätaskua, iso läpällinen ulkotasku takana ja vähän pienempi tasku edessä. Isossa taskussa ei ole vetoketjua, mutta koko homman ylitse saa ison läpän. Molemmat läpät sulkeutuvat tarranauhalla. Kantohihna on hyvin pehmustettu, ja sivuissa on lisäksi ylimääräiset tarranauhasysteemit laukun kiinnittämiseksi vaunuihin. Mitat ovat n. 40 cm x 30 cm x 15 cm. Ne pullotaskut päädyistä jäivät lopulta toteuttamatta, laiskuus iski. Ja s...

Näin käy kun päästää insinöörin sisustamaan vaatekaapin: Ehkä se mieskin löytää vaaville vaatteita tuon ohjeen perusteella... Huomaa myös kokomerkinnät hyllyjen reunassa =) Tyynyliina ei ole omaa vaan tulevan mummin tuotosta (toisin kuin taustalla oleva matto), mutta oli niin hieno että ajattelin laittaa kuvan:

Nyt ei enää lasketa kuukausia vaan viikkoja (mutta ei sentään vielä päiviä). Alkaa jo vähän jännittää, ja on kiirus saada kaikki kuntoon Torstia varten. Harjoittelin aamun lyhentämällä seitsemän verhoa (ikinä en ole asunut näin matalissa huoneissa), sen jälkeen taas tositoimiin. Uudessa kodissa oli sikäli loistava pohjaratkaisu, että kodinhoitohuone on suoraan lastenhuoneen vieressä. Siispä "hoitopöytä" päätyi kodinhoitohuoneeseen, suoraan vesipisteen ja pyykkikoneen viereen. Hoitopöydän pehmuste syntyi palasta vanhaa retkipatjaa, jonka olen aikoinaan hommannut akvaarion alle pehmusteeksi. Päällyste on tehty tyynyliinaperiaatteella, takapuolella on pari nepparia pitämässä kankaan suorassa. Arvelin että päällyste sotkeutuu kumminkin, joten tein samantien kaksi: toisen tutusta tassuflanellista ja toisen valko-kelta-vihreäraidallisesta flanellista (molemmat Eurokankaan alekorista).

On ollut pitkä tauko käsitöissä ja päivityksissä. Kesäloma ja muutto veivät aika monta viikkoa... Nyt tavarat ovat jo sen verran paikoillaan, että sain ompelukoneen kaivettua esiin. Ensimmäisenä piti saada vähän lämpimämpää vaatetta, koska mikään takki ei enää mahdu päälle. Sain luuhkan kaavat kaverilta, ja vähän sovelsin perinteistä vaatetta. Kangas on huovutettua villaa , reunassa koristeena ruusunauhaa .Vaatteen juju on siinä, että etu- ja takakappaleiden välissä on vetoketjut. Nykyisen kaavan mukaisen etukappaleen tilalle voi siis myöhemmin helposti vaihtaa isomman palan, jonka sisälle sopii myös Torsti kantoliinassaan.

Euroviisujen jälkeen jäi neulomisvaihde päälle. Yhdestä kiekosta Vanhalan hahtuvaa tuli 3,5 vaippahousut. Sen jälkeen pitikin tehdä jämälankapöksyt: lisänä valkoista Sublime Organic Merino Wool -lankaa ja kahta Vekaravintin hahtuvalankaa , muistaakseni puna-ampparia ja hattaraa. Kokonaan puna-amppariset pöksyt ovat pykälää pienempää kokoa kuin muut (52 s, muissa 64 s). Tällä hetkellä puikoissa toiset pienet punaiset housut. Laatikosta löytyi vielä kolme-neljä erilaista isompaa hahtuvakerän loppua, joten eiköhän näitä synny sarjatyönä vielä lisää. Vielä kerran pitää mainostaa, että Vanhalan lanka oli kyllä superhyvää neuloa ja paljon pehmeämpää kuin tuo Vekaravintin. Suosittelen! Vanhalalaisesta katkesi koko kerän aikana kerran yksi säie, kun varsinkin tuota punaista pitää olla koko ajan jatkamassa.

Screamia ja Euroviisuja katsellessa ei ollut telkkarin ääressä tarpeeksi tekemistä, joten kaivoin taas esiin villalangat. Euroviisupöksyt syntyivät melkein ulkomuistista Vanhalan lammastilan värjäämättömästä suomenlampaan hahtuvasta Tekstiiliteollisuuden ohjeilla .Tosin kaksinkertaista hahtuvaa neulottaessa ainakin minun käsialalla kannattaa 80 silmukkaa vaihtaa huomattavasti pienemmäksi, 64 s on ollut kohtuullisen pieni koko. Olen testannut paria muutakin netistä löytyvää vaippahousuohjetta (mm. Ottobren ), mutta tuo Tekstiiliteollisuuden ohje on ollut helppo ja toimiva. Torstin serkut ovat päässeet jo moneen kertaan testaamaan tuolla ohjeella tehtyjä housuja, ja aina niitä on tilattu lisää. Oli muuten Vanhalan hahtuva parasta neuloa kaikista hahtuvalangoista mitä olen kokeillut! Kumpikaan säie ei katkennut kertaakaan, ja lopputulos on ihanan pehmeä.

Neulominen on vähäksi aikaa jäänyt, kun helteiden innoittamana raahasin ompelukoneen parvekkeelle. Tänään tosin piti tuoda kone jo takaisin sisään, +8 C-asteen ulkolämpötila ei innoittanut enää parvekkeella työskentelyyn. Lopputuloksena oli joka tapauksessa ensimmäiset testikappaleet kestovaipoista. Molemmissa on sovellettu kahta Suuren käsityölehden ohjetta: vasemmanpuoleinen on enimmäkseen 19 All-in-one kestovaippa (SK 2/2010) ja oikeanpuoleinen 28 Kestovaippa (SK 2/07, legendaarinen Antti Tuisku -lehti!).Molemmissa on samat materiaalit: ulkopintana college-neulosta , sisäpintana bambujoustofroteeta ja välissä imuna bambu-hamppufleeceä .Kumpikaan ohje ei yksinään ollut ihan täydellinen. Loput vaipat syntyvät pääosin all-in-one-ohjeilla soveltaen muutamaa toisen vaipan viksua niksiä, tosin taas ilman sitä kosteussulkukangasta. Tarkoitus on neuloa kosteussuojaksi hahtuvalangasta villahousuja, niihin tulikin jo viime kesänä hyvä rutiini. Torsti kasvaa ja potkii hyvin.

Hartaasti odotetut HILE Designin merkit saapuivat Ruotsista ! Siispä töiden jälkeen istuin parvekkeelle korikeinuun nauttimaan helteestä ja merkkaamaan kaikki viimeaikaiset tuotokset. Ne piti myös saada heti nettiin asti, vaikka käytössä oli vain kännykamera. Vaikka keli onkin ollut lämpimän puoleinen, olen kovasti varustautunut jo 65 astetta kylmempiin lämpötiloihin. Vaunupeitto syntyi Tallinnasta viime syksynä löytyneistä liukuvärjätyistä villalangoista. Vanhassa kaupungissa oli ihana pikkukauppa, josta lankojen lisäksi lähti matkaan upea 3,5 m pitkä musta pellavainen pöytäliina. Ruskan värinen peitto on neulottu kaksinkertaisesta langasta, ja toisella puolella on vielä tassuflanellinen ( Eurokankaan alekorista) vuori. Mittaa peitolla on 70 x 60 cm. Vuorin reunat on käännetty koneella, muuten kaikki onkin ommeltu kasaan käsin. Peitto lämmitti mukavasti sylissä! Oranssinvihreä (Pirtin kehräämön?) karstalanka puolestaan oli löytö Savukosken Kuivalihamarkkinoilta. Takkiin...